Mitä tämä taas on?

Piti kirjoittaa perjantaina, mutta iPadin ohjelma ei suostunut yhteistyöhön. Olin sairaslomalla perjantain, koska olin tulossa vatsatautiin... Illalla istuin ystävien seurassa päänsäryssä ja totesin että perkele tämä ei ole vatsatautia vaan taas tätä psyykkeen viestitystä. Äiti, kiitos. Ei se ollut mikään suuri juttu mikä torstaina sattui, mutta tuntuu että kuppi täyttyi ja loukkaannuin sekä vihastuin. Yritin soittaa kesken illallisten, mutta siitä ei tullut mitään.

"Mulle tuli vaan tosi paha mieli siitä, että sun suunnitelmat taas muuttu. Oon ollut tän päivän sairaslomalla, koska mun päähän sattuu ja on ollut huono olo."

Ei mitään. Tänään ensimmäinen puhelu ja ei mitään. Koskee taas päähän ja ruoka ei kiinnosta yhtään.

Viime vuoden puolella oli pahat ruokavammailut, jonka tuloksena kummisetä sekä yksi mummeli ovat sanoneet minun laihtuneen. Vaatteet eivät purista vaan sujahtavat vain päälle. Olen syönyt normaalisti ja käynyt jopa kävelyllä muutaman kerran viikossa. 

Lähdin äsken kauppaan. Pitäisi syödä jotain. Ostin maitorahkaa ja pilttejä sekä pinaattia (pinaattilettuihin). Myös suklaata, koska tekee mieli. Rahkan söin pilttien kera, mutta viimeiset lusikalliset eivät olleet tippua alas. Nyt tuo suklaa tuossa houkuttelee, mutta toisaalta taas etoo. Illalla menen kävelylle naapurini kanssa, joten saa vähän höpistä ja raitista ilmaa.

Tulin terassilta ja potkaisin kengät jalasta. "Ei sitä kiinnostanu. Ei se sanonu mitään." Istahdin sohvalle, otin viltin päälleni ja aloin itkeä. Yksi otti jalat syliinsä ja alkoi hieroa niitä, toinen istui lähemmäs ja otti kainaloon.