Tattis murmeli ja off I go again

Ihana Navy haastoi minut tällaiseen ja oli haastanut (paaaaaaaljon) aikaisemmin vastaamaan noihin kysymyksiin, joten here it finally comes! Ja ei, en jaksa haastaa ketään tai tehdä kysymyksiä. Anteeks. :D

Tekstin lopussa kuulumisia, huom. huom.

-------------------------

1. Listaa sekalaisessa järjestyksessä asioita, jotka tuovat hyvää mieltä. Haasteeseen kuuluu jakaa vähintään kymmenen hyvän mielen asiaa.

- hyvä aamukahvi

- koirat

- Chuck Bass
- ystävien kanssa nauraminen
- Hurts
- Frasier (yhdistettynä hyvään aamukahviin!!)
- Pinterest (+ kauniit kuvat)
- ihanat lapset
- uuden oppiminen
- hyvät yöunet

1. Mieti viime kertaa kun olit todella vihainen. Miksi olit vihainen? Tunnetko edelleen samoin?
- Olin ja olen vihainen isoäidilleni. Kolme kuukautta on kohta kulunut, mutta viha(isuus) vain kasvaa. Suutuin, koska hän ei osaa käyttäytyä - edes esikoislapsenlapsensa juhlapäivinä.
2. Olet lennolla Honolulusta Chicagoon ilman välilaskuja. Koneen perässä on tulipalo ja sinulla on aikaa soittaa yksi puhelu. Kenelle soitat? Mitä sanot hänelle?
- Soitan isoisälle ja kiitän kaikesta.
3. Ajattele tuntemaasi ihmistä, joka kuoli viimeksi. Sinulla on tilaisuus antaa hänelle 1 tunti lisää elinaikaa, mutta joudut samalla luopumaan yhdestä omasta elinvuodestasi. Tartutko tilaisuuteen? Miksi/miksi et?
- Ihminen... Käykö koira, joka oli minulle yhtä rakas kuin joku ihminen? Ja totta kai tarttuisin tilaisuuteen, koska yksi vuosi omassa elämässäni ei tuntuisi missään. Me varmasti koiran kanssa vain hengailisimme. Haluaisin olla läsnä hänen viimeisenä elintuntinaan.
4. Elvyttäisitkö kuolemaisillaan olevaa koditonta? Miksi/miksi et?
- Jos osaisin elvyttää, niin kyllä. Jokainen ihminen on tärkeä.
5. Pidät kiinni isoäitisi ja tuntemattoman vastasyntyneen kädestä. He roikkuvat kielekkeen reunalla. Sinun pitää päästää toinen irti pelastaaksesi toisen. Kumman antaisit pudota kuolemaansa? Mitkä ovat perustelusi päätöksellesi?
- Saanko vedota ykköskysymykseen ja hypätä tämän yli?
6. Kumman valitsisit, tosirakkauden ja takuun särkyneestä sydämestä vai sen, että et olisi koskaan rakastanut ketään? Miksi?
- Kukaan ei voi elää rakastamatta, joten tosirakkaus.
7. Olet lääkärin vastaanotolla ja hän on juuri kertonut, että sinulla on suunnilleen yksi kuukausi elinaikaa. Kerrotko kellekään/ kaikille, että sinä kuolet pian? Mitä tekisit jäljellä olevalla ajallasi? Olisitko peloissasi?
- Kertoisin varmaankin isoisälle taas. Haluaisin järjestää isot juhlat kaikille. Nauttia, olla läsnä... Kaikki kuolee joskus tai niin kuin itse sanoin aikoinaan: "Jos mä delaan, niin mä delaan."
8. Voit saada vain toisen seuraavista asioista. Kumman valitset? Miksi? Rakkaus ja luottamus.
- Luottamus, koska rakkaus on sokea.
9. Milloin viimeksi kerroit jollekin rehellisesti miltä sinusta tuntuu riippumatta siitä kuinka vaikeaa se oli sanoa? Kuka hän oli? Mitä kerroit hänelle?
- Hmm... No terapiassa olin tänään. Ja sitten tänään pari kertaa piti tunnustaa ruotsinkielisille lapsukaisille, että en ymmärrä jotain sanaa tai en osaa sanoa sitä ja sitten he auttoivat.
10. Mistä asiasta sinun olisi vaikeinta luopua? Miksi?
- Minun on ollut vaikea luopua koirastani. Kohta on vuosipäivä ja hän on entistä enemmän mielessäni.
11. Oletko sellainen ystävä, jonka haluaisit omaksi ystäväksesi?
- Yritän olla ja noudattaa tätä "tee toisille niin kuin haluaisit itsellesi tehtävän"-juttua.
------------------------------

Tänään alotin uudessa työpaikassa ja huomenna matkaan Kööpenhaminaan kuudeksi päiväksi! HAHAA. Palaan sen jälkeen ja kerron teille kaikkea tosi "tärkeää" ja "hauskaa". Siihen asti...
Remember that Birdie loves ya! 

Epätoivoviltti

Istun juuri töissä pitkästä aikaa. Vieressäni istuu hyräilevä ranskalainen, mutta ei siitä sen enempää. Onneksi elämä on täynnä koomisia kohtauksia!

Olen suunnitellut tässä viime aikoina, että syyskuussa alkaa uusi elämä. Aloitan työt jossain silloin. Kolme työhaastattelua takana ja perjantaina selviää, tuleeko minusta iltapäiväkerhotäti på svenska vai kahvilatyöntekijä.



Vuosi sitten vedin detox-kuurin syyskuussa ja jotain samanlaista ajattelin tänäkin vuonna tehdä. Toinen, ihmeellinen mieliteko on se, että... minä... alkaisin... harrastamaan... jotain... LIIKUNTAA. Siis voitteko uskoa? Olen kuitenkin se ihminen, joka viettää vapaa-aikansa juoden sidukkaa, polttaen tupakkaa ja katsoen Gossip Girliä. Niin ja ei unohdeta ihania kermatoffeita, joita syön ja olen kääriytynyt epätoivovilttiin. Ok, kuvailin tuossa juuri tämän viikon maanantain, mutta pointti on, että en ole mikään superliikkuja.

Suurimmat kompastuskivet ovat aika, raha ja välineet (joihin tarvitsee rahaa).

Okei, jos haluaisin vaikka aloittaa, hmm, ryhmäliikuntatunnit. Kymmenen kerran kortti maksaa 82 euroa. Siihen päälle sitten vielä treenivaatteet ja niihin menisi sellainen 50 euroa, ainakin. Olen juu vähän sellainen välineurheilija, mutta lähes koko kouluikäni tuntui nololta liikkua niissä samoissa housuissa, joissa on hengaillut ja katsonut Simpsoneita koko viikonlopun...
Liikunnan aloittaminen tulisi maksamaan siis lähes 150 euroa. Sen jälkeen tietysti pitäisi ainakin joka toinen kuukausi uusia se kortti.



Tuo sijoitus on kuitenkin mahdollinen, jos alan käymään töissä. Seuraava kysymys onkin... Miten alan liikkumaan? Uiminen on tylsää. Joogassa kyllästyn. Tanssissa ärsyttää toisto. Jumppaan en mene, koska pelkään stereotypisia "jaksaa jaksaa hyvä hyvä"-ohjaajia. Ajattelin tässä vaiheessa kuitenkin niin, että kokeilen venytely-, kahvakuula- ja jotain-mitä-en-jaksa-tarkistaa-tunteja. Syyskuussa siis. Ehkä sieltä löytyy sitten joku "se oikea". Aloittaminen on vain hankalinta, ai nou.

Jos syyskuussa karsin turhat ruokavaliosta ja elämäntavastani pois, mielessäni pyöri tällainen lista:
 - tupakointi on pahasta (mutta ei huvita lopettaa)
- kahvia ei saa detoxin aikana juoda ja liika kahvia on aina pahasta (EN LUOVU AAMUKAHVISTA ja eilen luin kyllä, että joku terveysihminen sanoi että jopa 3-4 kuppia on ihan terveellistäkin)
- karkki on hyvää (selvisin viime vuoden detoxista loistavasti ja nyt siitä on vaan tullut taas tyhmä tapa)
- alkoholi (voin olla ilman helposti!)
- kavereiden kanssa hengailu on parasta (pitää järjestää niille aikaa)
- nukkuminen -> olis kiva herätä joskus auringonnousun eikä -laskun aikaan (nukahduslääkkeet auttaa rytmin saamiseen, jos ne vain muistaa ottaa oikeaan aikaan, ei yhdentoista jälkeen)
- liha (on proteiinia, eli kohtalaisen hyvää, jos pari kertaa viikossa?)
- aamupalan tärkeys (jooooo, ostan taas niitä fucking pikapuuroja)



Okei, toisin sanoen elämäni syyskuusta alkaen tulisi (teoria on kuitenkin aina eri kuin käytöntö) olemaan sellainen, että heräisin kohtalaiseen aikaan, käyn töissä, käyn liikkumassa ainakin kerran viikossa, näen ystäviä, luen, kirjoitan, melkein-karppaan, säännöstelen kahvia ja vähennän tupakointia entisestään.

En kai ole ainoa, jolle iskee syksyisin inspiraatio MUUTTAA KOKO ELÄMÄ?!

Terveisin
Birdie, joka tänään makasi sängyssä ja ulvoi kämppikselle "miiiiiiiksei Chuck Bass vaan tuu ja hae mua ja vie jonnekin maailman ääriin, jossa me alotettais elämä ihan alusta ja tästä kämpästä mä polttaisin kaiken, kuten siinä Hitler-leffassa!!!!????"

Det er for vildt!

God dag! Tässä sitä ollaan oltu kotona 5 päivää ja eilen vasta sain pestyä pyykit. Laukku on edelleen auki makuuhuoneen lattialla ja täynnä portugalinkielisiä lappusia (matkamuistoja matkapäiväkirjaan, typisk jag!) sekä matkalukemista.
Eipä tässä kauheasti ehdi oleskella kotona tuon Madeiran reissun jälkeen, koska jo parin viikon päästä kutsuu Kööpenhamina! Hauska tarina tähän väliin:
Minä en usko Tanskaan. Kutsun sitä mikä-mikä-maaksi. Siellä vaikuttaa kaikki olevan niiiiiiin ihanaa ja niiiiiin onnellista ja niiiiiiiin toimivaa. Kuningatarkin polttaa röökiä?!?! Ei sellaista voi olla! Luultavasti lentokone matkaa jonnekin uudelle planeetalle, jossa tuo mielikuvituspaikka on. Jännityksellä odottelen... Innoissani kylläkin.
Etelänmatka oli pitkä ja toi mukanaan kaikki mahdolliset tunteet. Palatessamme kotimaahan, äiti odotti liukuovien toisella puolen ja harpoin halaamaan häntä. Aloin itkeä. Ikävöin hotellimme ilmapiiriä sekä henkilökuntaa. Tässä toinen hauska tarina:
Vain suomalainen voi kiintyä lomansa aikana baarimikkoon. Meidän baarimikko oli maailman sympaattisin ja meinasin alkaa itkemään, kun hän jätti meille heippoja lähtöä edeltävänä iltana.

Viimeiset viisi päivää olen siis kyyhöttänyt kotona seuranani ainoastaan tuo kani. Ihan antoisaa kyllä, jos on ensin oleskellut kaksi viikkoa 24/7 kahden naisen kanssa. Huomenna kämppis tulee kotiin ja en elä enää hunningolla! Olen heräillyt milloin sattuu, juonut liikaa kahvia, katsonut Oprahia ja syönyt pussikeittoja sekä pizzaa.

Elämä ottaa uusia suuntia. Ensi viikolla menen kolmeen työhaastatteluun; kaksi kahvilaa ja yksi ruotsinkielinen iltapäiväkerho. Hihiii! Mutta nyt kuulkaas taidan mennä saunaan, sen jälkeen syödä pizzaa (kkrrrrrhhhmmm) ja katsoa keihäänheittoa. Heja Norge! Tunnen jo nyt suonenvedon pohkeessani, koska joka kerta jännitän ihan liikaa norjalaisen heittoa!


Mustelma tuli pohkeeseen keskiviikkona, mutta tämän nähtyäni annoin sen anteeksi.

Heja Norge!

Terveisin
Maanpetturi nimeltä Birdie