Mitä sitten tapahtuikaan?

Minä en vastaa kommentteihin tai heitä omiani extempore teille ja silti masennun (okei, aika vahva verbi tähän tilanteeseen) siitä ettei omiin teksteihini ilmesty rasteja ruutuun tai kommentteja. Anteeksi siitä.

Tilanne on kuitenkin tämä... että... Nauroin äsken vartin putkeen sille, kuinka olen vähitellen ajautumassa toiseksi osapuoliksi uudessa Matti&Mervi-suhteessa. Okeiokei, se vaatisi ensin sen, että a) olisin oikeasti Petri Nygårdin tyttöystävä (tätä ei saa kommentoida!), b) tissuttelisin oikeasti päivittäin ja c) olisin oikeasti väkivaltainen. Näin itseni ja Petrin silti istumassa oikeussalissa ja aloin nauraa.

Sekotin tänään kuudelta (alkuillasta) itselleni vodkajaffan, juu. Silmieni alla on mustat aluset, juu, ja pelkään postisetää. Otetaan tähän mukaan mukaan miestilanteeni, joka ehh.... Nojoo, viime torstain jälkeen nothing ja hyvä niin, mutta nyt pohdinkin kuumeisesti, että voinko jättää Tyypin kutsumatta ylppäreihini (, koska kutsun erään toisen - ja tämän jutun selvittäminen vaatisi yksityiskohtia, joita en nyt kerro). Lisäksi olen nähnyt taas unia! Öin ja päivin! Päässäni soi (ärsyttävän) Jipun Väärinpäin lentävät linnut (mikä on ärsyttävä, koska siinä lauletaan luumunvärisistä alusvaatteista).
"Olen matkalla eksyneiden taivaaseen/olen matkalla hullujen huoneeseen/minä syöksyn vastatuuleen"

Yritän mennä tänään aikaisin nukkumaan, ajatella lätkäjätkiä sekä muutamaa viisautta.
"Raha on vain rahaa"
"Kukaan ei voi olla täydellinen"
"Minusta välitetään, vaikka en olisikaan täydellinen.

Olen oikeasti ihan pikkasen sekaisin. Mutta onneks musta tulee ylioppilas